Parkinson ja silmäoireet – näin tauti vaikuttaa näköön
Parkinsonin tauti tunnetaan liikeoireistaan kuten vapinasta ja lihasjäykkyydestä, mutta moni kokee myös muutoksia näössä ja silmien toiminnassa. Nämä oireet jäävät usein vähemmälle huomiolle, vaikka ne voivat vaikuttaa suuresti arkeen ja elämänlaatuun.
Tässä artikkelissa käymme läpi, miten Parkinson voi vaikuttaa näköön, mitä oireita voi esiintyä, miten ne liittyvät muistisairauteen – ja mitä niille voi tehdä.
Miten Parkinson vaikuttaa silmiin?
Parkinson vaikuttaa hermostoon – mukaan lukien hermot ja lihakset, jotka ohjaavat silmien liikkeitä. Sairaus voi siis heikentää sekä silmien toimintaa että aivojen kykyä käsitellä näköhavaintoja (1).
Yleiset näköoireet Parkinsonin taudissa
Yleisimpiä Parkinsoniin liittyviä näköoireita ovat (2):
-
Kuivat silmät – johtuu harventuneesta räpyttelystä
-
Kaksoiskuvat (diplopia) – erityisesti väsyneenä tai katseen vaihtuessa
-
Tarkennusvaikeudet – vaikea katsoa kauas ja lähelle vuorotellen
-
Hitaat silmänliikkeet – vaikeuttaa lukemista ja liikkeen seuraamista
-
Heikentynyt kontrastinäkö – vaikeuksia hämärässä tai erottaa yksityiskohtia
-
Valoherkkyys – kirkas tai vaihteleva valo voi tuntua häiritsevältä
Nämä oireet voivat vaikuttaa lukemiseen, liikkumiseen ja itsenäiseen arjessa selviytymiseen.
Näkö ja Parkinsonin tautiin liittyvä dementia
Monilla Parkinsonin tauti etenee ajan myötä Parkinsonin tautiin liittyväksi dementiaksi, jolloin myös näköön liittyvät ongelmat voivat pahentua tai muuttua (3).
Näköön liittyviä oireita Parkinson-dementiassa:
-
Ympäristön virhetulkinnat – esim. lattian varjo näyttää portaikolta
-
Näköharhat – nähdään asioita, joita ei ole olemassa
-
Vaikeus tunnistaa kasvoja tai esineitä
-
Vaikeus arvioida liikettä tai syvyyttä
Nämä eivät johdu silmistä, vaan aivojen heikentyneestä kyvystä tulkita näköhavaintoja. Tämä voi aiheuttaa hämmennystä ja ahdistusta sekä sairastuneelle että läheisille.
Mitä näköoireille voi tehdä?
Useita keinoja voi auttaa lievittämään oireita:
-
Kosteuttavat silmätipat ilman säilöntäaineita
-
Prismalasit kaksoiskuvien hoitoon
-
Hyvä valaistus ja selkeät kontrastit kotona
-
Lukemisen apuvälineet, kuten suurennuslasi tai isokokoinen teksti
-
Rauhallinen ja ennakoitava ympäristö, etenkin harhojen yhteydessä
-
Säännöllinen näöntarkastus myös muiden silmäsairauksien poissulkemiseksi
Milloin hakeutua hoitoon?
Jos näköoireet muuttuvat nopeasti tai alkavat haitata arkea, on tärkeää ottaa yhteyttä sekä neurologiin että silmälääkäriin. Oireet voivat viitata kognitiiviseen heikentymiseen tai lääkehaittoihin (4).
Kun näkö muuttuu, muuttuu myös arki – mutta apua on saatavilla.
Parkinsonin tautiin liittyvät näköoireet ovat yleisiä ja usein hoidettavissa. Kun taustalla on myös dementia, tarvitaan erityistä selkeyttä, tukea ja ymmärrystä – sekä hoidossa että arjessa.
Kuten muissakin muistisairauksissa, kyse ei ole vain siitä, mitä silmä näkee – vaan siitä, mitä ihminen ymmärtää näkevänsä.
Sensoremin turvahälyttimessä on GPS-paikannus, lääkitysmuistutukset ja automaattinen putoamishälytys
Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on kehitetty erityisesti dementiaa sairastaville. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa. Turvahälytys (kaksisuuntainen viestintä) kutsuu sukulaiset automaattisesti, jos käyttäjä poistuu ennalta määrätyltä maantieteelliseltä alueelta. Turvahälyttimessä on myös lääkitysmuistutukset, mikä tarkoittaa, että kellosta kuuluu ääni ja se kertoo käyttäjälle, että on aika ottaa lääkkeensä. Turvahälytin voi myös hälyttää putoamisesta automaattisesti sisäänrakennetun putoamisanturin avulla.
LUE TIETOJA MITEN SENSOREMS-GPS-KELLO VOI AUTTA DEMENTIAAN
Lähteet:
-
Armstrong RA. Visual symptoms in Parkinson’s disease. Parkinsonism Relat Disord. 2011.
-
Parkinson’s Foundation. Vision Problems.
-
Aarsland D et al. Cognitive impairment in Parkinson’s disease: recognition and treatment. Pract Neurol. 2010.
-
Voss TS et al. Visual hallucinations and visuospatial deficits in Parkinson’s disease and dementia with Lewy bodies. Neuropsychologia. 2018.