Muuttuuko persoonallisuus Parkinsonin taudissa?
Parkinsonin tauti mielletään usein fyysiseksi sairaudeksi, johon liittyy vapinaa, lihasjäykkyyttä ja hitautta liikkeissä. Kuitenkin yksi vähemmän puhuttu, mutta merkittävä osa sairautta on se, miten se voi vaikuttaa persoonallisuuteen ja tunne-elämään. Läheiset saattavat huomata, että tuttu ihminen ei ole enää täysin entisellään – ei vain keholtaan, vaan myös mieleltään.
Mutta muuttaako Parkinson oikeasti ihmisen persoonallisuutta? Ja miksi näin tapahtuu?
Persoonallisuus ei katoa – mutta muutoksia voi ilmetä
Parkinson ei muuta sitä, kuka olet, mutta se voi vaikuttaa siihen, miten ilmaiset itseäsi, reagoit tunteisiin ja toimit sosiaalisissa tilanteissa. Syitä voivat olla:
-
Muutokset aivojen välittäjäaineissa, erityisesti dopamiinissa, joka vaikuttaa mielialaan ja motivaation tunteeseen
-
Fyysiset rajoitteet, jotka voivat johtaa vetäytymiseen ja passiivisuuteen
-
Psyykkiset oireet, kuten masennus, ahdistus ja apatia, jotka ovat yleisiä Parkinsonissa
-
Lääkkeiden sivuvaikutukset, jotka voivat joissain tapauksissa aiheuttaa impulsiivista käyttäytymistä tai mielialanvaihteluita
Henkilö voi tuntua hiljaisemmalta, vetäytyneemmältä tai vähemmän reagoivalta kuin ennen. On tärkeää muistaa, että nämä ovat sairauden oireita, eivät tahallisia muutoksia.
Miten tämä vaikuttaa ihmissuhteisiin?
Käytöksen ja tunne-elämän muutokset voivat olla raskaita sekä sairastuneelle että läheisille. Ne voivat aiheuttaa väärinkäsityksiä, turhautumista ja surua. Avoin keskustelu, ammattilaisten tuki ja esimerkiksi keskusteluapu voivat helpottaa tilannetta molemmin puolin.
Parkinson ja dementia – mikä on yhteys?
Sairauden edetessä osa ihmisistä voi saada kognitiivisia oireita, kuten muistiongelmia, keskittymisvaikeuksia ja heikentynyttä harkintakykyä. Tätä kutsutaan Parkinsonin taudin aiheuttamaksi dementiaksi. Läheinen tila on Lewyn kappale -dementia, jossa esiintyy sekä motorisia että kognitiivisia oireita. Vaikka kaikki eivät sairastu muistisairauteen, yhteys on hyvä tuntea – oikea-aikainen tuki voi olla ratkaisevaa.
Sensoremin turvahälyttimessä on GPS-paikannus, lääkitysmuistutukset ja automaattinen putoamishälytys
Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on kehitetty erityisesti dementiaa sairastaville. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa. Turvahälytys (kaksisuuntainen viestintä) kutsuu sukulaiset automaattisesti, jos käyttäjä poistuu ennalta määrätyltä maantieteelliseltä alueelta. Turvahälyttimessä on myös lääkitysmuistutukset, mikä tarkoittaa, että kellosta kuuluu ääni ja se kertoo käyttäjälle, että on aika ottaa lääkkeensä. Turvahälytin voi myös hälyttää putoamisesta automaattisesti sisäänrakennetun putoamisanturin avulla.
