Miten Parkinsonin tautia hoidetaan? – Yleisimmät hoitomuodot
Parkinsonin tauti on etenevä, krooninen neurologinen sairaus, johon ei vielä ole parannuskeinoa – mutta sen oireita voidaan tehokkaasti lievittää eri hoitomuodoin.
Hoidon kokonaisuus suunnitellaan yksilöllisesti ja siihen voi kuulua lääkitys, kuntoutus, leikkaushoidot sekä psykososiaalinen tuki. Tässä katsaus keskeisiin hoitovaihtoehtoihin – mukaan lukien kognitiivisiin oireisiin liittyvä hoito.
Lääkkeet – hoidon perusta
Useimmat aloittavat hoidon dopamiiniin vaikuttavilla lääkkeillä, koska Parkinsonin taudissa dopamiinin määrä aivoissa vähenee.
Tavallisimmat lääkkeet ovat:
-
Levodopa – tehokkain lääke, joka muuttuu aivoissa dopamiiniksi.
-
Dopamiiniagonistit – jäljittelevät dopamiinin vaikutusta.
-
MAO-B- ja COMT-estäjät – pidentävät dopamiinin vaikutusaikaa.
-
Antikolinergit – voivat auttaa vapinaan, käytetään lähinnä nuoremmilla.
Lääkitystä säädetään taudin edetessä yksilöllisten tarpeiden mukaan.
DBS – syväaivostimulaatio vaikeisiin oireisiin
Jos motoriset oireet pahenevat eikä lääkitys enää riitä, voidaan harkita syväaivostimulaatiota (DBS).
Tässä leikkauksessa aivoihin asetetaan elektrodeja, jotka yhdistetään stimulaattoriin. Laite lähettää sähköimpulsseja, jotka voivat lievittää jäykkyyttä, vapinaa ja ”off”-kausia. DBS ei sovi kaikille – etenkin ei niille, joilla on edennyt dementia.
Kuntoutus – toimintakyvyn tukena
Fysioterapia, toimintaterapia ja puheterapia ovat tärkeitä tukimuotoja:
-
Fysioterapeutti auttaa liikkeen, tasapainon ja kävelyn ylläpidossa
-
Toimintaterapeutti auttaa arjen sujuvuudessa ja kodin mukautuksissa
-
Puheterapeutti tukee nielemistä ja puhetta
Kuntoutus kannattaa aloittaa varhain ja jatkaa koko sairauden ajan.
Parkinson ja dementia – kun ajattelu vaikeutuu
Monille Parkinsonin taudin edetessä kehittyy myös Parkinsonin tautiin liittyvä dementia. Se ilmenee muistivaikeuksina, keskittymisen ongelmina, suunnittelun ja puheen heikkenemisenä – joskus myös harhoina.
Hoitoon kuuluu:
-
Parkinson-lääkityksen hienosäätö (osa lääkkeistä voi pahentaa harhoja)
-
Tarvittaessa muistisairauslääkkeet (esim. kolinesteraasin estäjät)
-
Päivärutiinien selkeyttäminen ja kommunikoinnin tukeminen
-
Tehostettu hoiva kotona tai hoivakodissa
Kun sekä keho että mieli ovat kuormittuneita, tarvitaan kokonaisvaltaista tukea – myös omaisille.
Psykososiaalinen tuki – yhtä tärkeää kuin lääkitys
Parkinson vaikuttaa myös mielialaan ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Väsymys, ahdistus ja eristäytyminen ovat yleisiä – sekä sairastuneilla että omaisilla.
Tärkeää on:
-
Pääsy keskusteluapuun, esim. psykologille
-
Omaisten vertaistuki ja ryhmät
-
Hyvä tiedonsaanti ja ohjaus
-
Yhteys tuttuun hoitohenkilökuntaan, esim. parkinsonhoitajaan
Parkinsonin hoito ei ole vain lääkkeitä – vaan elämän rakentamista sairauden ympärille.
Kun Parkinson vaikuttaa sekä kehoon että mieleen, tarvitaan yhteistyötä, kärsivällisyyttä ja oikea-aikaista tukea. Oli kyseessä liikkuminen, puhe tai muisti – apua on saatavilla turvallisuuden ja elämänlaadun tueksi.
Kuten muistisairauksissa yleensä, kokonaisvaltainen lähestymistapa on tärkein – hoidon tulee koskea koko ihmistä, ei vain oireita.
Sensoremin turvahälyttimessä on GPS-paikannus, lääkitysmuistutukset ja automaattinen putoamishälytys
Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on kehitetty erityisesti dementiaa sairastaville. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa. Turvahälytys (kaksisuuntainen viestintä) kutsuu sukulaiset automaattisesti, jos käyttäjä poistuu ennalta määrätyltä maantieteelliseltä alueelta. Turvahälyttimessä on myös lääkitysmuistutukset, mikä tarkoittaa, että kellosta kuuluu ääni ja se kertoo käyttäjälle, että on aika ottaa lääkkeensä. Turvahälytin voi myös hälyttää putoamisesta automaattisesti sisäänrakennetun putoamisanturin avulla.
