Mistä Parkinsonin tauti johtuu?
Parkinsonin tauti on krooninen ja etenevä neurologinen sairaus, joka vaikuttaa kehon liikkeiden hallintaan. Se on yleisin iäkkäillä ihmisillä, mutta harvinaisissa tapauksissa sitä esiintyy myös nuoremmilla. Vaikka tauti on hyvin tunnettu, sen tarkkaa syytä ei vielä täysin ymmärretä. Tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että sekä geneettiset että ympäristötekijät vaikuttavat sen kehittymiseen.
Geneettiset tekijät
Arvioiden mukaan noin 10–15 % Parkinsonin tautitapauksista voidaan liittää perinnöllisyyteen. Tietyt geenimutaatioit, kuten LRRK2, PARK7, PINK1 ja SNCA, voivat lisätä riskiä sairastua tautiin. Nämä mutaatiot voivat haitata hermosolujen normaalia toimintaa ja johtaa niiden ennenaikaiseen kuolemaan. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että geenimutaatio ei tarkoita automaattisesti sairastumista – se vain lisää alttiutta.
Ympäristötekijät
Geneettisten tekijöiden lisäksi myös useat ympäristötekijät voivat vaikuttaa sairauden puhkeamiseen. Pitkäaikainen altistuminen torjunta-aineille, raskasmetalleille ja tietyille liuottimille on yhdistetty kohonneeseen riskiin. Myös elämäntavat, kuten vähäinen liikunta ja ruokavalio, ovat olleet tutkimusten kohteena, mutta yhteyksiä ei ole vielä täysin vahvistettu.
Mitä aivoissa tapahtuu?
Parkinsonin taudissa hermosoluja alkaa vähitellen tuhoutua aivojen alueella, jota kutsutaan substantia nigra:ksi. Nämä solut tuottavat dopamiinia – välittäjäainetta, joka on elintärkeä liikkeiden hallinnassa. Kun dopamiinitasot laskevat, ilmenee oireita, kuten vapinaa, lihasjäykkyyttä ja liikkeiden hidastumista.
Parkinsonin tauti ja dementia
Liikeoireiden lisäksi Parkinsonin tauti voi vaikuttaa myös kognitiivisiin toimintoihin. Monille potilaille kehittyy dementiaoireita taudin edetessä, erityisesti myöhemmissä vaiheissa. Parkinsonin tautiin liittyvä dementia ilmenee muistivaikeuksina, ongelmina suunnittelussa ja muutoksina persoonallisuudessa. Tämä johtuu siitä, että tauti vaikuttaa useisiin aivojen osiin – ei vain niihin, jotka säätelevät liikettä. Siksi Parkinsonin tautia tulisi pitää kokonaisvaltaisena sairautena, joka vaikuttaa sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin.
Sensoremin turvahälyttimessä on GPS-paikannus, lääkitysmuistutukset ja automaattinen putoamishälytys
Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on kehitetty erityisesti dementiaa sairastaville. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa. Turvahälytys (kaksisuuntainen viestintä) kutsuu sukulaiset automaattisesti, jos käyttäjä poistuu ennalta määrätyltä maantieteelliseltä alueelta. Turvahälyttimessä on myös lääkitysmuistutukset, mikä tarkoittaa, että kellosta kuuluu ääni ja se kertoo käyttäjälle, että on aika ottaa lääkkeensä. Turvahälytin voi myös hälyttää putoamisesta automaattisesti sisäänrakennetun putoamisanturin avulla.
