Millainen on ihminen, jolla on verisuoniperäinen dementia?
Verisuoniperäinen dementia vaikuttaa jokaiseen eri tavalla riippuen siitä, mitkä aivojen osat ovat vaurioituneet ja kuinka vakavia muutokset ovat. Persoonallisuus, käyttäytyminen ja kognitiiviset kyvyt muuttuvat vähitellen, mutta oireet voivat vaihdella päivittäin. Tässä tarkastelemme, miten verisuoniperäinen dementia voi vaikuttaa ihmiseen ja kuinka hänen läheisensä sen kokevat.
Muistiongelmat ja henkinen terävyys
Toisin kuin Alzheimerin taudissa, jossa muistinmenetys on usein ensimmäinen merkki, verisuoniperäistä dementiaa sairastava voi säilyttää pitkän aikavälin muistinsa melko hyvin. Sen sijaan lyhytkestoinen muisti heikkenee, mikä vaikeuttaa esimerkiksi juuri kuultujen asioiden muistamista tai suunnitelmien tekemistä. Myös ongelmanratkaisukyky, looginen ajattelu ja aloitekyky voivat heiketä.
Lisäksi kielenkäyttö voi muuttua: henkilö saattaa kamppailla löytääkseen oikeat sanat tai ilmaistakseen itseään sujuvasti, mikä voi johtaa turhautumiseen sekä hänelle itselleen että läheisille.
Mielialan vaihtelut ja tunne-elämän epävakaus
Tunteet voivat muuttua arvaamattomiksi. Monet verisuoniperäistä dementiaa sairastavat ovat helposti ärtyviä, surullisia tai turhautuneita. Masennus ja ahdistus ovat yleisiä ja voivat pahentua tietoisuuden myötä siitä, että omat kyvyt heikkenevät.
Yllättävät tunnetilat, kuten nauraminen tai itkeminen ilman selvää syytä, ovat myös tavallisia. Tämä voi hämmentää läheisiä, mutta se johtuu siitä, että aivojen kyky säädellä tunteita on heikentynyt.
Keskittymiskyvyn ja tarkkaavaisuuden heikkeneminen
Henkilön voi olla vaikea keskittyä pitkiä aikoja keskusteluihin tai tehtäviin. Hän saattaa menettää ajatustensa punaisen langan tai häiriintyä helposti.
Tämä voi vaikeuttaa sosiaalista kanssakäymistä. Henkilö, joka aiemmin oli seurallinen ja ulospäinsuuntautunut, saattaa vetäytyä, koska keskustelut ja sosiaaliset tilanteet tuntuvat liian kuormittavilta.
Fyysiset haasteet ja liikkeiden koordinointi
Koska verisuoniperäinen dementia johtuu verenkierron häiriöistä aivoissa, se voi vaikuttaa myös motorisiin taitoihin. Vaurioituneista aivoalueista riippuen henkilö voi kärsiä tasapaino-ongelmista, toispuoleisesta lihasheikkoudesta tai epävarmasta kävelystä.
Tämä lisää kaatumisriskiä, ja joissakin tapauksissa henkilö voi alkaa liikkua aiempaa hitaammin ja varovaisemmin.
Käytöksen muutokset ja aloitekyvyn puute
Monet läheiset huomaavat, että sairastunut muuttuu passiivisemmaksi. Ennen mieluisat harrastukset eivät välttämättä enää kiinnosta, ja aloitekyky vähenee.
Toistuva käyttäytyminen, kuten samojen kysymysten esittäminen yhä uudelleen tai saman toiminnan jatkuva toistaminen, voi yleistyä. Joissakin tapauksissa henkilö voi tulla epäluuloiseksi, ja edenneessä vaiheessa voi ilmetä harhaluuloja.
Sosiaaliset suhteet ja omaisten rooli
Verisuoniperäinen dementia vaikuttaa paitsi sairastuneeseen myös hänen läheisiinsä. Kommunikointi voi muuttua vaikeammaksi, ja voi olla raskasta seurata rakkaan ihmisen muutosta.
Läheisten kärsivällisyys, ymmärrys ja arjen sopeuttaminen ovat tärkeitä, jotta ympäristö pysyy turvallisena ja ennakoitavana. Rutiinien ylläpitäminen ja uusien tapojen löytäminen yhdessäoloon voivat parantaa sairastuneen elämänlaatua merkittävästi.
Sensoremin turvahälyttimessä on GPS-paikannus, lääkitysmuistutukset ja automaattinen putoamishälytys
Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on kehitetty erityisesti dementiaa sairastaville. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa. Turvahälytys (kaksisuuntainen viestintä) kutsuu sukulaiset automaattisesti, jos käyttäjä poistuu ennalta määrätyltä maantieteelliseltä alueelta. Turvahälyttimessä on myös lääkitysmuistutukset, mikä tarkoittaa, että kellosta kuuluu ääni ja se kertoo käyttäjälle, että on aika ottaa lääkkeensä. Turvahälytin voi myös hälyttää putoamisesta automaattisesti sisäänrakennetun putoamisanturin avulla.
