Kuinka Yleisiä Ovat Harhaluulot Dementiassa?
Dementia on yleisnimitys useille sairauksille, jotka vaikuttavat aivojen kognitiivisiin toimintoihin. Yksi vähemmän tunnetuista mutta usein esiintyvistä dementian piirteistä on harhaluulot. Nämä voivat olla hyvin kuormittavia, ei vain henkilölle, joka kokee ne, vaan myös hänen läheisilleen ja hoitohenkilökunnalle. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme, kuinka yleisiä harhaluulot ovat dementiassa, millaisia muotoja ne voivat ottaa ja miten niitä voi hallita.
Mitä ovat harhaluulot?
Harhaluulot ovat vääriä uskomuksia tai käsityksiä, joihin henkilö pitää kiinni huolimatta todisteista niiden vastakohtana. Dementiassa nämä harhaluulot voivat syntyä aivojen rappeutumisen ja heikentyneiden kognitiivisten toimintojen seurauksena. Yleisimmät harhaluulojen muodot dementiaa sairastavilla henkilöillä ovat:
- Paranoidi harhaluulot: Esimerkiksi uskomus, että joku varastaa hänen omaisuuttaan tai yritää vahingoittaa häntä.
- Henkilöiden väärin tunnistaminen: Henkilö voi uskoa, että läheinen on korvattu huijarilla.
- Väärät muistot: Henkilö voi luulla tehneensä hiljattain jotain, joka tapahtui kauan sitten tai ei koskaan tapahtunut.
Kuinka yleisiä ne ovat?
Tutkimukset osoittavat, että 30–50 % dementiaa sairastavista kokee jonkinlaisia harhaluuloja sairauden aikana. Harhaluulojen yleisyys voi vaihdella riippuen siitä, millaista dementiaa henkilö sairastaa. Esimerkiksi harhaluulot ovat yleisempiä Lewyn kappale -dementiassa ja Alzheimerin taudissa, mutta harvinaisempia verisuoniperäisessä dementiassa.
On myös tärkeää huomata, että harhaluulojen vakavuus voi vaihdella huomattavasti. Jotkut henkilöt voivat kokea niitä satunnaisesti ja lievästi, kun taas toisilla ne voivat olla jatkuvia ja syvästi häiritseviä.
Mikä aiheuttaa harhaluuloja dementiassa?
Harhaluulojen tarkkoja mekanismeja ei vielä täysin ymmärretä, mutta tutkijat uskovat niiden johtuvan useiden tekijöiden yhdistelmästä:
- Aivojen rappeutuminen: Vauriot tietyillä aivoalueilla, kuten ohimo- ja otsalohkossa, voivat häiritä aivojen kykyä käsitellä tietoa.
- Muistihäiriöt: Muistiaukot voivat johtaa siihen, että henkilö täyttää aukot virheellisillä uskomuksilla.
- Stressi ja ahdistus: Nämä tekijät voivat pahentaa harhaluuloja ja tehdä niistä voimakkaampia.
Kuinka harhaluuloja voi hallita?
Harhaluulojen hallinta dementiapotilailla vaatii pitkäjänteisyyttä ja ymmärrystä. Tässä muutamia strategioita, jotka voivat olla avuksi:
- Hyväksy henkilön tunteet: Vältä argumentointia tai kiistämistä ja pyri osoittamaan empatiaa ja ymmärrystä hänen kokemukselleen.
- Luo turvallinen ympäristö: Varmista, että henkilö tuntee olonsa turvalliseksi ja on tuttujen esineiden ja ihmisten ympäröimänä.
- Vältä vastakkainasettelua: Jos harhaluulot muuttuvat liian voimakkaiksi, yritä ohjata huomio johonkin muuhun.
- Yhteistyö terveydenhuollon ammattilaisten kanssa: Lääkkeellinen hoito, mukaan lukien ahdistuksen tai psykoosin hoitoon tarkoitetut lääkkeet, voi joskus olla tarpeen.
Harhaluulot ovat yleinen mutta usein aliarvioitu haaste dementian hoidossa. Ne voivat vaihdella voimakkuudeltaan ja muodoltaan, mutta oikealla lähestymistavalla niiden vaikutuksia voidaan minimoida. Ymmärrys, tuki ja yksilöllisesti mukautettu strategia ovat avainasemassa niiden auttamisessa, jotka kärsivät näistä oireista.
Sensoremin turvahälyttimessä on GPS-paikannus, lääkitysmuistutukset ja automaattinen putoamishälytys
Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on kehitetty erityisesti dementiaa sairastaville. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa. Turvahälytys (kaksisuuntainen viestintä) kutsuu sukulaiset automaattisesti, jos käyttäjä poistuu ennalta määrätyltä maantieteelliseltä alueelta. Turvahälyttimessä on myös lääkitysmuistutukset, mikä tarkoittaa, että kellosta kuuluu ääni ja se kertoo käyttäjälle, että on aika ottaa lääkkeensä. Turvahälytin voi myös hälyttää putoamisesta automaattisesti sisäänrakennetun putoamisanturin avulla.
