Kuinka kauan Alzheimerin taudin kanssa voi elää?

Alzheimerin tauti on hidas, etenevä sairaus, joka vaikuttaa aivojen toimintaan ja johtaa vähitellen dementiaan. Sekä sairastuneiden että heidän omaistensa kohdalla herää usein kysymyksiä taudin kulusta ja elinajanodoteesta diagnoosin jälkeen. Vaikka jokainen tapaus on yksilöllinen, on tiettyjä tekijöitä, jotka voivat antaa käsityksen taudin tyypillisestä kulusta ja siitä, kuinka kauan Alzheimerin taudin kanssa voi elää.

Tyypillinen elinikä diagnoosin jälkeen

Alzheimerin tautia sairastavan ihmisen elinikä vaihtelee, mutta keskimäärin suurin osa ihmisistä elää 8-10 vuotta diagnoosin jälkeen. Jotkut voivat kuitenkin elää pidempään, jopa 20 vuotta, kun taas toiset kärsivät nopeammin. Se, kuinka kauan joku elää Alzheimerin taudin kanssa, riippuu tekijöistä, kuten diagnoosin iästä, yleisestä terveydentilasta ja muista sairauksista.

Elinaikaan vaikuttavat tekijät

  • Diagnoosin ikä: Nuoremmat ihmiset, joilla on diagnosoitu Alzheimerin tauti, elävät usein pidempään, kun taas vanhemmat voivat kokea nopeamman taudin yleisen huonomman terveyden ja komplikaatioiden riskin vuoksi.
  • Yleinen terveys ja elämäntavat: Terveet elämäntavat, fyysinen aktiivisuus, tasapainoinen ruokavalio ja sosiaalinen vuorovaikutus, voivat osaltaan parantaa aivojen terveyttä ja joissakin tapauksissa viivästyttää oireiden kehittymistä.
  • Lääketieteellinen hoito ja tuki: Säännöllinen lääketieteellinen seuranta ja tuki voivat parantaa elämänlaatua ja jossain määrin viivästyttää taudin etenemistä. Monet hoito-ohjelmat keskittyvät kognitiiviseen stimulaatioon ja fyysiseen aktiivisuuteen, mikä voi olla positiivista sekä kärsivälle että hänen omaisilleen.

Alzheimerin taudin vaiheet ja niiden aikakulku

Alzheimerin tauti jaetaan usein kolmeen vaiheeseen – varhaiseen, keskivaikeaan ja vaikeaan –, jotka voivat vaihdella pituudeltaan yksilöstä riippuen.

  • Varhainen vaihe: Tämä vaihe kestää usein muutaman vuoden, ja sille on ominaista lievempi muistin menetys ja vaikeudet päivittäisessä toiminnassa.
  • Keskivaikea vaihe: Tässä vaiheessa oireet pahenevat ja henkilö saattaa tarvita laajempaa apua päivittäisissä toimissa.
  • Vaikea vaihe: Loppuvaiheessa henkilö tarvitsee usein ympärivuorokautista apua ja voi kokea laajoja fyysisiä ja kognitiivisia häiriöitä. Tämä vaihe voi kestää useita vuosia, ennen kuin sairaudesta tulee hengenvaarallinen.

Elämänlaatua sairaudesta huolimatta

Alzheimerin taudista huolimatta voidaan tehdä paljon elämänlaadun ylläpitämiseksi. Tärkeä osa on sosiaalinen ja emotionaalinen tuki, joka voi lievittää ahdistuksen ja yksinäisyyden tunnetta. Säännöllinen kontakti läheisten kanssa, virkistävä toiminta ja räätälöity hoito ovat tärkeitä hyvinvoinnin kannalta.

Ulkona toimivat GPS-paikannuksella varustetut turvahälyttimet voivat olla suuri helpotus dementiassa

Sensoremin turvahälytin voi olla tärkeä apu dementiassa, sillä se toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa. Turvahälytys (kaksisuuntainen viestintä) kutsuu sukulaiset automaattisesti, jos käyttäjä poistuu ennalta määrätyltä maantieteelliseltä alueelta.

 

 

Sensorem GPS-kello sisäänrakennetulla turvahälyttimellä eläkeläisille ja käsivarren sairauden varalta. Helppokäyttöinen. Ohut malli

 

LUE TIETOJA MITEN SENSOREMS-GPS-KELLO VOI AUTTA DEMENTIAAN