Mikä on otsalohkon dementia?
Etulohkodementia on harvinainen dementian muoto
Etulohkodementia on suhteellisen harvinainen dementian muoto, joka vaikuttaa aivojen otsalohkoihin ja/tai ohimolohkoihin. Se on etenevä neurodegeneratiivinen sairaus, joka vaikuttaa useimmiten 40–65-vuotiaisiin ihmisiin, mutta sitä voi esiintyä myös vanhemmilla henkilöillä.
Oireita ovat muun muassa muutokset persoonallisuudessa ja käyttäytymisessä.
Otsalohkodementian oireet voivat vaihdella sen mukaan, mihin aivoosaan se eniten vaikuttaa, mutta yleisimpiä ovat persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset, empatian ja sosiaalisen tietoisuuden puute sekä kielen ja puheen vaikeudet. Muita oireita voivat olla muistin menetys, ongelmanratkaisuvaikeudet ja muutokset ruokailutottumuksissa.
Taudin kulku on usein asteittaista ja oireet pahenevat asteittain ajan myötä.
Frontaalilohkodementian kulku on yleensä asteittaista ja oireet pahenevat asteittain ajan myötä. Toisin kuin muut dementian muodot, FTD:tä sairastavat ihmiset voivat kokea muutoksia persoonallisuudessa ja käyttäytymisessä sairauden varhaisessa vaiheessa, kun taas muistin menetys ja muut kognitiiviset ongelmat saattavat ilmetä vasta myöhemmissä vaiheissa.
Otsalohkon dementian syitä ei täysin ymmärretä, mutta joillakin potilailla on geneettinen komponentti.
Otsalohkon dementian syitä ei täysin ymmärretä, mutta joillakin potilailla on geneettinen komponentti. Sairaus voi myös liittyä epänormaalien proteiinien kertymiseen aivoihin, mukaan lukien tau ja TDP-43. Nämä kerääntymät häiritsevät aivojen normaalia toimintaa ja johtavat hermosolujen menetykseen ja muistin menettämiseen.
Otsalohkon dementia on haastava sairaus diagnosoida
Frontaalilohkodementia on haastava diagnosoida sairaus, koska oireet voivat olla samanlaisia kuin muut neurologiset sairaudet, kuten Alzheimerin tauti tai psykiatriset sairaudet. Diagnoosi vaatii usein kattavan lääketieteellisen arvioinnin, mukaan lukien neuropsykologiset testit ja joskus aivokuvaukset aivovaurion arvioimiseksi.
Otsalohkon dementiaan ei ole parannuskeinoa.
Valitettavasti otsalohkodementiaan ei tällä hetkellä ole parannuskeinoa, ja hoito keskittyy ensisijaisesti oireiden hallintaan ja sairastuneen henkilön elämänlaadun parantamiseen. Se voi sisältää lääkkeitä käyttäytymisoireiden hallitsemiseksi, puheterapiaa kommunikaatiotaitojen parantamiseksi ja erilaisia tukia sekä potilaalle että hänen perheelleen ja omaishoitajilleen.
Sensoremin turvahälyttimessä on GPS-paikannus, lääkitysmuistutukset ja automaattinen putoamishälytys
Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on kehitetty erityisesti dementiaa sairastaville. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa. Turvahälytys (kaksisuuntainen viestintä) kutsuu sukulaiset automaattisesti, jos käyttäjä poistuu ennalta määrätyltä maantieteelliseltä alueelta. Turvahälyttimessä on myös lääkitysmuistutukset, mikä tarkoittaa, että kellosta kuuluu ääni ja se kertoo käyttäjälle, että on aika ottaa lääkkeensä. Turvahälytin voi myös hälyttää putoamisesta automaattisesti sisäänrakennetun putoamisanturin avulla.
