Voiko Parkinsonin tautiin kuolla? – Tältä näyttää taudin loppuvaihe
Moni pohtii tätä, kun läheinen saa diagnoosin:
“Voiko Parkinsonin tautiin kuolla?”
Lyhyt vastaus on: kyllä – mutta ei ehkä sillä tavalla kuin usein ajatellaan. Parkinsonin tauti ei useimmiten ole virallinen kuolinsyy, mutta se vaikuttaa merkittävästi elimistön heikkenemiseen ja altistaa monille vakaville komplikaatioille etenkin taudin loppuvaiheessa.
Miten Parkinsonin tauti voi johtaa kuolemaan?
Loppuvaiheessa Parkinson heikentää paitsi liikettä myös peruselintoimintoja kuten nielemistä, hengitystä ja tasapainoa. Se lisää riskiä seuraaviin:
-
Keuhkokuume, joka johtuu usein nielemisvaikeuksista ja ruoan tai nesteen päätymisestä hengitysteihin (aspiraatio).
-
Kaatumiset, jotka voivat johtaa luunmurtumiin ja vakaviin komplikaatioihin.
-
Aliravitsemus ja nestehukka, kun syöminen ja juominen vaikeutuvat.
-
Kognitiivinen heikkeneminen ja dementia, erityisesti Parkinsonin tautiin liittyvä dementia, joka vaikeuttaa päivittäistä toimintaa ja heikentää yleiskuntoa.
Mikä on Parkinsonin dementia?
Parkinsonin taudin edetessä moni sairastuu myös dementiaan. Parkinsonin dementia ilmenee muun muassa muistin, keskittymisen, puheen ja päättelykyvyn heikkenemisenä.
Oireet muistuttavat Lewyn kappale -dementiaa, joka on läheistä sukua Parkinsonille. Kognitiiviset ja motoriset oireet yhdessä vaativat ympäriltä enemmän tukea, rauhallisuutta ja ennakoitavuutta. Läheinen voi muuttua henkisesti etäiseksi – mutta ei vähemmän tarvitseväksi.
Miltä näyttää Parkinsonin taudin loppuvaihe?
Loppuvaiheessa esiintyy usein:
-
Voimakasta väsymystä ja lähes täydellistä liikkumattomuutta
-
Nielemis- ja hengitysvaikeuksia
-
Vaikea-asteista dementiaa tai sekavuutta
-
Lisääntynyttä infektioriskiä
-
Täydellistä hoivan ja avun tarvetta
Tässä vaiheessa saattohoito nousee tärkeäksi – keskiössä on elämänlaatu, kivunlievitys ja inhimillinen läsnäolo.
Miten läheinen voi auttaa?
Läheisen rooli Parkinsonin taudin loppuvaiheessa on erittäin merkityksellinen. Tässä muutamia vinkkejä:
-
Keskustele hoitohenkilöstön kanssa saattohoidosta ja oireiden lievityksestä.
-
Opettele tunnistamaan kivun, infektion tai ahdistuksen merkit.
-
Älä pelkää puhua kuolemasta – se voi tuoda rauhaa ja selkeyttä.
-
Dementiaoireissa korosta tuttuutta, rauhallisuutta ja yksinkertaisia rutiineja.
-
Hae tukea – vertaistuki, omaishoidon palvelut ja keskusteluapu ovat tärkeitä.
Sensoremin turvahälyttimessä on GPS-paikannus, lääkitysmuistutukset ja automaattinen putoamishälytys
Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on kehitetty erityisesti dementiaa sairastaville. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa. Turvahälytys (kaksisuuntainen viestintä) kutsuu sukulaiset automaattisesti, jos käyttäjä poistuu ennalta määrätyltä maantieteelliseltä alueelta. Turvahälyttimessä on myös lääkitysmuistutukset, mikä tarkoittaa, että kellosta kuuluu ääni ja se kertoo käyttäjälle, että on aika ottaa lääkkeensä. Turvahälytin voi myös hälyttää putoamisesta automaattisesti sisäänrakennetun putoamisanturin avulla.
