Mikä aiheuttaa Alzheimerin?
Alzheimerin tauti on yksi yleisimmistä dementiasairauksista, ja se vaikuttaa miljooniin ihmisiin maailmanlaajuisesti. Mutta mikä tämän taudin todellisuudessa aiheuttaa? Vaikka tutkimus on edistynyt suuresti, Alzheimerin tauti on edelleen monimutkainen sairaus, johon liittyy useita mahdollisia tekijöitä. Tässä käydään läpi joitakin taudin tunnetuimpia syitä ja riskitekijöitä.
Geneettiset tekijät
Yksi suurimmista Alzheimerin taudin riskitekijöistä on geneettinen taipumus. Jos jollain perheenjäsenellä, erityisesti vanhemmalla tai sisaruksella, on ollut Alzheimerin tauti, riski itse sairastua kasvaa. On tiettyjä geenejä, jotka liittyvät sairauteen, kuten APOE ε4 -geeni, joka on yksi tutkituimmista. APOE ε4 lisää riskiä, mutta ei tarkoita, että saat varmasti Alzheimerin – se on vain yksi monista tekijöistä.
Ikääntyminen ja biologiset muutokset
Ikääntyminen on Alzheimerin taudin tärkein riskitekijä, ja tauti vaikuttaa useimmiten yli 65-vuotiaisiin. Iän myötä aivoissa tapahtuu muutoksia, jotka voivat edistää taudin kehittymistä, kuten epänormaalien proteiinien (beeta-amyloidin ja tau) kertymistä. Nämä proteiinit muodostavat aivoissa plakkeja ja sotkuja, jotka häiritsevät hermosolujen toimintaa ja johtavat niiden kuolemaan, mikä puolestaan aiheuttaa muistin menetystä ja kognitiivisia ongelmia.
Ympäristötekijät ja elämäntapa
Genetiikan ja iän lisäksi on elämäntapa- ja ympäristötekijöitä, jotka voivat lisätä Alzheimerin taudin riskiä. Epäterveelliset tavat, kuten tupakointi, fyysisen toiminnan puute ja huonot ruokailutottumukset, on kaikki yhdistetty lisääntyneeseen riskiin. Aivovammoilla, kuten toistuvilla aivotärähdyksillä, voi myös olla merkitystä. Tutkimukset osoittavat, että aivoystävällinen elämäntapa, johon liittyy fyysinen aktiivisuus, terveellinen ruokavalio ja henkinen stimulaatio, voivat vähentää dementian riskiä.
Sydän- ja verisuoniterveys
Sydämen ja aivojen yhteys on vahvempi kuin monet luulevat. Korkea verenpaine, diabetes ja korkea kolesterolitaso ovat kaikki yhdistetty lisääntyneeseen Alzheimerin taudin riskiin. Nämä tilat voivat vaikuttaa verenkiertoon aivoissa ja vahingoittaa verisuonia, mikä puolestaan voi johtaa hermostoa rappeutuviin muutoksiin.
Alzheimerin tutkimus jatkuu, ja tutkijat ympäri maailmaa pyrkivät ymmärtämään tautia ja sen syitä paremmin. Tunnistamalla riskitekijät voimme paremmin ehkäistä ja mahdollisesti ehkäistäkin Alzheimerin tautia tulevaisuudessa.
Sensoremin turvahälyttimessä on GPS-paikannus, lääkitysmuistutukset ja automaattinen putoamishälytys
Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on kehitetty erityisesti dementiaa sairastaville. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa. Turvahälytys (kaksisuuntainen viestintä) kutsuu sukulaiset automaattisesti, jos käyttäjä poistuu ennalta määrätyltä maantieteelliseltä alueelta. Turvahälyttimessä on myös lääkitysmuistutukset, mikä tarkoittaa, että kellosta kuuluu ääni ja se kertoo käyttäjälle, että on aika ottaa lääkkeensä. Turvahälytin voi myös hälyttää putoamisesta automaattisesti sisäänrakennetun putoamisanturin avulla.
