Parkinsonin taudin ja dementian yhteys
Parkinsonin tauti ja dementia ovat kaksi neurologista sairautta, jotka esiintyvät usein yhdessä. Tämä yhteys on kiehtonut tutkijoita vuosikymmenten ajan, koska se valottaa aivojen toiminnan ja sairauksien taustalla olevia monimutkaisia mekanismeja. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten nämä kaksi sairautta liittyvät toisiinsa, millaisia oireita voi ilmetä ja mitä edistysaskeleita tutkimuksessa ja hoidossa on saavutettu.
Mikä on Parkinsonin tauti?
Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, joka vaikuttaa aivojen tyvitumakkeisiin, alueeseen, joka vastaa liikkeistä ja koordinaatiosta. Taudin pääoireita ovat vapina, lihasjäykkyys, hitaat liikkeet ja tasapainovaikeudet. Sairauden syynä on dopamiinia tuottavien hermosolujen asteittainen tuhoutuminen aivoissa.
Motoristen oireiden lisäksi monet potilaat kokevat myös ei-motorisia ongelmia, kuten unihäiriöitä, masennusta ja kognitiivisia vaikeuksia. Juuri viimeksi mainittu kategoria voi johtaa dementiaan joillakin potilailla.
Mikä on dementia?
Dementia on yleisnimitys useille kognitiivisille sairauksille, jotka vaikuttavat muistiin, ajatteluun, ongelmanratkaisuun ja kieleen. Alzheimerin tauti on yleisin dementian muoto, mutta on olemassa monia muita, kuten Lewyn kappale -dementia ja verisuoniperäinen dementia. Parkinsonin tautia sairastavilla henkilöillä dementia voi kehittyä osana sairauden etenemistä, yleensä taudin myöhemmissä vaiheissa.
Parkinsonin tauti ja dementia: Miten ne liittyvät toisiinsa?
Tutkimukset osoittavat, että jopa 50-80 % Parkinsonin tautia sairastavista kehittää dementian taudin myöhemmissä vaiheissa. Tätä dementian muotoa kutsutaan yleisesti Parkinsonin taudin dementiaksi (PDD), ja se on läheisesti sukua Lewyn kappale -dementialle (DLB), koska molemmissa sairauksissa hermosoluissa esiintyy epänormaaleja proteiinikertymiä, joita kutsutaan Lewyn kappaleiksi.
PDD:n tyypillisiä oireita ovat:
- Keskittymis- ja tarkkaavaisuusvaikeudet.
- Heikentynyt muisti, erityisesti lyhytkestoinen muisti.
- Vaikeudet suunnittelussa ja organisoinnissa.
- Aistiharhat ja vainoharhaiset ajatukset.
Yksi kiinnostavimmista piirteistä Parkinsonin taudin ja dementian yhteydessä on se, miten eri aivoalueet ja hermovälittäjäaineet ovat mukana. Dopamiinivaje, joka on Parkinsonin taudin ydinongelma, voi vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin, kun taas muut välittäjäaineet, kuten asetyylikoliini, ovat keskeisiä dementian kehittymisessä.
Diagnoosi ja hoito
Dementian diagnosointi Parkinson-potilailla on haastavaa, koska motoriset ja kognitiiviset oireet menevät usein päällekkäin. Tarkka kliininen arviointi yhdistettynä kuvantamistutkimuksiin, kuten magneettikuvaus (MRI) tai positroniemissiotomografia (PET), voi auttaa erottamaan eri dementiatyypit toisistaan.
Parkinsonin taudin dementian hoito keskittyy yleensä oireiden lievittämiseen. Lääkkeet, kuten asetyylikoliiniesteraasin estäjät, voivat parantaa kognitiivisia toimintoja. Lisäksi yksilöllisesti suunniteltu fysioterapia, kognitiivinen harjoittelu ja läheisten tuki ovat tärkeitä hoidon osia.
Tutkimuksen edistysaskeleet
Tutkimus Parkinsonin taudin ja dementian yhteydestä etenee vauhdilla. Uudet havainnot Lewyn kappaleiden roolista ja siitä, miten aivojen välittäjäaineet ovat vuorovaikutuksessa, ovat johtaneet lupaavien hoitomuotojen kehittämiseen. Lisäksi käynnissä on tutkimuksia biomarkkereiden tunnistamiseksi, joiden avulla voidaan ennustaa, mitkä Parkinson-potilaat ovat suurimmassa riskissä kehittää dementia.
Sensoremin turvahälyttimessä on GPS-paikannus, lääkitysmuistutukset ja automaattinen putoamishälytys
Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on kehitetty erityisesti dementiaa sairastaville. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa. Turvahälytys (kaksisuuntainen viestintä) kutsuu sukulaiset automaattisesti, jos käyttäjä poistuu ennalta määrätyltä maantieteelliseltä alueelta. Turvahälyttimessä on myös lääkitysmuistutukset, mikä tarkoittaa, että kellosta kuuluu ääni ja se kertoo käyttäjälle, että on aika ottaa lääkkeensä. Turvahälytin voi myös hälyttää putoamisesta automaattisesti sisäänrakennetun putoamisanturin avulla.
